Kiinalainen tapakulttuuri

Kiinan kansantasavallan lipun käytöstä

Kansantasavallan lippua käytetään paitsi kansantasavallasta kotoisin olevien vieraiden, myös hongkongilaisten ja macaolaisten vierailun yhteydessä. Tämän rinnalla lisäksi voidaan käyttää myös Hongkongin omaa ja Macaon omaa lippua.

Taiwanin (Kiinan tasavallan) valtiolippua ei tule käyttää missään tilaisuudessa, johon osallistuu myös kansantasavallan kiinalaisia. Taiwanin lippua ei tule myöskään käyttää missään virallisessa (valtion, valtion laitoksen, kunnan) tilaisuudessa, koska Suomi ei tunnusta Kiinan tasavaltaa. Taiwanin valtiolipun tilalla suositellaan käytettäväksi tilaisuudesta riippuen esim. Taipein yleisurheiluliiton tms. lippua. Mikäli tilaisuuteen osallistuu vain taiwanilaisia, ei pidä käyttää Kiinan kansantasavallan lippua, koska vieraat kokisivat sen loukkaavana.

Kiinan ja Taiwanin lippuja ei missään nimessä tule sekoittaa keskenään. Molemmat liput ovat punaisia, mutta vasemmassa yläkulmassa on Kiinan lipussa viisi keltaista tähteä, Taiwanin lipussa valkoinen aurinko sinisellä pohjalla. Lipputangossa tai pöydällä isäntämaan lippu on aina heraldisesti oikealla eli edestä katsottuna vasemmalla.

Kiinalaiset nimet

Kiinalaiset nimet sanotaan Kiinassa aina järjestyksessä sukunimi–etunimi: Zhang Pengfei (Zhang on sukunimi), Jiang Zemin (Jiang on sukunimi). Sukunimet ovat lähes aina yksitavuisia (eli kirjoitetaan yhdellä kirjoitusmerkillä) ja kutsumanimet yksi- tai kaksitavuisia (eli muodostuvat yhdestä tai kahdesta kirjoitusmerkistä). Yleisimpiä sukunimiä ovat Zhang, Wang, Li, Zhao, Liu, Chen, Yang, Wu, Huang ja Zhou. Kaksitavuisia sukunimiä on vain muutama, ja niistä yleisimmät ovat Sima ja Ouyang. Kiinassa ei ole etunimikalenteria, joten nimenanto on periaatteessa vapaata. Niinpä esim. henkilön sukupuolta ei varsinkaan kiinaa osaamaton henkilö osaa etunimestä päätellä. Länsimaiseen käytäntöön tottuneet kiinalaiset saattavat ilmoittaa nimensä nurinkurisessa järjestyksessä: Pengfei Zhang. Shi Shenghua voi ulkomailla käyttää etunimeä David, ja saattaa kirjoittaa nimensä muodossa David Shi, David Shi Shenghua, David S.H. Shi tai vaikkapa Shi David S.H. Kiinalaisia puhutellaan aina joko koko nimellä tai pelkällä sukunimellä. Pelkkää kutsumanimeä käytetään vain perhepiirissä. Suomeksi on kohteliainta käyttää joko koko nimeä (Dong Lan) tai sukunimeä tittelin kanssa (rouva Dong).

Kiinassa asuu kymmeniä kansallisuuksia, joiden äidinkieli ei ole kiina. Esimerkiksi uiguureilla, tiibetiläisillä ja mongoleilla on omankielisensä nimet. Kiinan kansantasavallassa kiinalaiset (eli ei-vähemmistökieliset) henkilön- ja paikannimet translitteroidaan aina mandariinikiinan mukaisessa asussa ja käyttäen pinyin-äännekirjoitusta. Koska kiinalaiset ovat tottuneita kirjoitusmerkkeihin, mutta eivät aakkostoon perustuvaan pinyiniin, tehdään pinyinin käytössä paljon virheitä. Yleisin virhe on, että kaikki tavut kirjoitetaan erikseen. Kaksiosaiset kutsumanimet tulee kirjoittaa yhteen: Mei Lan Fang po. Mei Lanfang. Vokaalilla alkavat tavut erotetaan yhteenkirjoitettaessa heittomerkillä: Kiinan suosituimpiin turistikohteisiin kuuluva vanha pääkaupunki on Xi’an (äännetään ”sii-an”) eikä Xian (äännetään ”sien”). On myös huomattava, että pinyinissä ovat käytössä sekä u että ü. Sukunimen Lü (ääntyy ”lyy”) näkee varsin usein kirjoitettuna väärin Lu (ääntyy ”luu”). Kiinalaisten nimien translitteroinnissa kannattaakin turvautua asiantuntija-apuun.

Taiwanilla ei käytetä pinyiniä eikä muutakaan standardisoitua translitterointia. Hongkongissa nimet kirjoitetaan yleisimmin Kantonin tai muun paikallisen murteen mukaisessa asussa, joiden translitteroinnista ei ole olemassa standardia. Yhteenkirjoittamisen sijaan Hongkongissa ja Taiwanilla käytetään tavuviivaa: Ng Siu-ming.

Ruoka

Kiinalainen pitää kiinni vakiintuneista ateria-ajoista. Yhdenkin aterian jättäminen väliin herättää huolta asianomaisen terveydestä. Aterioilla tarjotaan kiinalaista ruokaa, joka syödään puikoin. Jos ulkomaalaiselle ei ole jo valmiiksi katettu veistä ja haarukkaa, voi niitä pyytää.

Kohteliaan isännän tehtäviin kuuluu nostella vieraan lautaselle herkkupaloja. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi. Mikäli vieraat tyhjentävät tarjoiluastian, isäntä tilaa lisää. Vieraanvaraisuutta osoitetaan valitsemalla kalliita ruoka-aineita ja juomia, kuten harvinaista riistaa, erikoisuuksia. Tarjoilua suunniteltaessa on hyvä välttää ruokalajeja, joiden valmistuksessa käytetään maitoa tai kermaa tai voita (maitokeitot, kastikkeet, juusto, rahka), joiden käyttö aiheuttaa niihin tottumattomalle vatsavaivoja. Tästä poikkeuksena ovat kylmänä erikseen tarjottavat jäätelö ja jugurtti. Liha tarjoillaan hyvin kypsennettynä ja mieluiten pieninä paloina. Ruoka-aineiden tarjoamista kypsentämättöminä tai vain raakakypsytettyinä tulee välttää. Länsimainen vierasateria sisältää aasialaiselle liikaa eläinvalkuaista suhteessa tarjottavien vihannesten ja viljatuotteiden määrään. Siksi on kohteliasta varata pöytään keitettyjä vihanneksia ja keitettyä riisiä tai perunoita vieraiden itsensä annosteltavaksi. On hyvä, että kiinalaisia vieraita isännöivät koordinoivat ruokalistansa keskenään etukäteen, ettei vieraille tarjota jokaisessa pöydässä lohta tai poroa.

Ruokajuoma

Kiinalaiset eivät harrasta viini- vaan viina-, konjakki- ja whiskykulttuuria. Lasia nostetaan aina toisen kanssa. Usein on tapana, että isäntä nousee jossain aterian vaiheessa kiertääkseen kaikki pöydät ja nostaakseen maljan jokaisen läsnäolevan kanssa seisten. Vieras voi halutessaan tehdä samoin.

Ruokajuomaksi tulee varata mahdollisen viinin ja oluen lisäksi myös sekä hiilihapollista ja -hapotonta kivennäisvettä ja mielellään myös kuumaa vettä termoskannussa. Tervetulomaljojen ja cocktailjuomien alkoholittoman vaihtoehdon määrän on hyvä olla normaalia suurempi ja tämän vaihtoehdon osoittamiseen vieraille tulee kiinnittää huomiota.Kiinalaiset eivät käytä alkoholia juopuakseen. Jos niin tapahtuu, siihen suhtaudutaan suopeasti. Kiinalaisen perinteen mukaan isännän tulee yrittää juottaa vieraansa humalaan humaltumatta itse. Ei ole sopivaa kieltäytyä nostamasta maljaa, joka on esitetty, mutta sen voi tyhjentää kokonaan tai osittain.

Lahjat

Kiinalaiset vieraat tuovat poikkeuksetta mukaan jonkin lahjan ainakin pääisännälle, mutta usein jokaiselle vierailuun osallistuvalle. Kohtelias isäntä varaa arvokkaamman lahjan korkeimmalle vieraalle ja vaatimattomamman jokaiselle vieraalle.

Taideteollisuustuotteiden lisäksi on hyvä muistaa teollisen muotoilun käyttöesineet sopivina lahjoina. Yhteisölle annetun lahjan on hyvä olla sellainen, että sen voi panna esille ja siitä käy ilmi, mistä maasta ja keneltä se on. Värillinen lasi on pidettyä. Liian pelkistetty muotoilu ei viehätä perinteistä kiinalaista.

Koruista solmioneula miehelle ja rintakoru naiselle ovat onnistuneita valintoja. Kalvosinnappeja ei juuri näe käytössä. Musiikkilahjat tulee antaa CD-levyinä. Maisemakuvakirjat, postimerkkilajitelmat ja suomalaiset kolikot pahvikansiossa ovat myös onnistuneita lahjoja. Suomalainen suklaa ja alkoholijuomat sopivat mös lahjoiksi. Toisin kuin eräissä muissa Aasian maissa puukko on arvostettu suomalainen taidonnäyte ja täysin sopiva lahja Kiinassa. Sen sijaan kynttilöiden käyttö ei ole yleistä, joten kynttilänjalkoja lahjoina tulee välttää tuikkuja lukuunottamatta.

Vieraalle järjestetty ohjelma

Kiinalaiselle vieraalle järjestetty ohjelma tulee olla täysi ilman katkoja, missä vieraan oletetaan tekevän jotain itse. Kiinalainen arvostaa suuresti, jos arvokkain isäntä on vastassa ja saattamassa ja viettää vierailun aikana runsaasti aikaa hänen kanssaan. Hae vieras ulko-ovelta tai portilta ja saata hänet sinne. Älä kieltäydy isäntäsi seurasta Kiinassa. Yksin liikkuva ulkomaalainen herättää huomiota. Suomalainen voi pyytää Kiinassa käydessään muutamaa tuntia vapaata ohjelmaa, mutta isäntä saattaa suhtautua ajatukseen epäröiden.

Kiinalaiset lähtevät helpommin kuin suomalaiset mukaan leikkimieliseen hauskanpitoon. Vieraita pyydetään mukaan laulamaan karaokea ja on hyvä, jos joku vieraista uskaltautuu mukaan. Pelihimo aiheuttaa aasialaisissa riippuvuutta yhtä helposti kuin alkoholi suomalaisissa. Kiinalaisvieraat haluavat usein tietää, missä on lähin kasino ja viihtyvät muuallakin pelikoneiden luona. Isäntä voi seurata mukana, mikäli haluaa.

Kiinalaiset eivät ole suomalaisia seikkailunhaluisempia kulinaristisesti.

Aasiassa sana ”sauna” yhdistetään usein hieromalaitokseen ym. palveluihin, jolloin saunomisen esittäminen isännän puolelta saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Paras tapa tutustuttaa kiinalainen vieras saunaan on majoittaa hänet siten, että hänellä on tilaisuus saunoa omassa rauhassa ja omiensa seurassa.

Kiinassa ei käytetä erityisiä ilta-asuja, joten kiinalainen vieras tarvitsee isännältään etukäteisohjeita, mikäli hänen edellytetään olevan pukeutuneena johonkin tilaisuuteen muuten kuin siistiin arkiasuun ilman värivaatimuksia. Hattu kuuluu kiinalaisen miehen asuun eikä hän tiedä, että Suomessa hänen oletetaan riisuvan hattunsa sisälle astuessaan. Avokaulaiseen tai hihattomaan asuun sonnustautunut nainen saattaa tuntea olevansa ylipukeutunut Kiinassa.

Tulkin käyttö

Kiinalainen vierasryhmä on harvoin niin yhtenäinen, että kaikki sen jäsenet olisivat englannin kielen taitoisia (he saattavat sen sijaan puhua japania, venäjää, ranskaa ym), mikä on useimmiten yhteinen kieli suomalaisen isännän kanssa.

Useimmilla vierasryhmillä on oma tulkki mukanaan, mutta jos isäntä haluaa olla varma oman sanomansa perille menosta, hän hankkii etukäteen oman tulkin, jonka kanssa on tilaisuus yhdessä valmistaa esitykset, perehtyä erikoissanastoon jne. Aikataulua suunniteltaessa on muistettava, että tulkkaus kaksinkertaistaa puheeseen tarvittavan ajan.

Tulkinkäyttöohjeet

Kun kasvot eivät ole tuttuja, tulee pitää huolta siitä, että tilaisuudessa läsnäolevat suomalaiset ja kiinalaiset esiintyvät arvojärjestyksessä ylhäältä alaspäin. Tämä ei ole tasa-arvon puutetta. Yhteiskuntajärjestelmien vuoksi kiinalaisen ja suomalaisen valinnan mahdollisuudet kohdistuvat eri asioihin. Kiinalaisessa yhteiskunnassa henkilökohtaiseen talouteen vaikuttaminen käy helpommin kuin suomalaisessa. Suomessa henkilökohtaisen vapauden tukena ovat sosiaaliset edut.
Suomalainen joutuu vastaamaan koko läntistä maailmaa koskeviin kysymyksiin. Kiinalaisen tiedot rajoittuvat usein vain omaan lähialueeseen.

Annikki Arponen 15.2.2005